”Se ei ole ensihoitajallekaan normikeikka vaan kova paikka”

Satu Keränen, Tero Laakkonen, Eeva Peura, Mervi Vartiainen, Arja-Irene Tiainen

Pohjois-Karjalassa on otettu ensihoidon ammattilaisten osaaminen käyttöön potilaan kotona,  turvaamaan kotisaattopotilaan avunsaanti ympärivuorokautisesti. Vuonna 2015 ensihoidolle laadittiin kotisaattopotilaan hoitoprotokolla, johon sisältyy sekä yleistoimintaohjeet että ohjeet saattohoitopotilaan haasteellisimpien oireiden hoidosta. Hyvällä saattohoitosuunnitelmalla ja konsultaatiokäytänteiden kehittämisellä on mahdollista ehkäistä kotisaattopotilaiden siirtäminen päivystykseen.

Saattohoito ja sen edellytykset

Kaikilla parantumattomasti sairailla on oikeus hyvään palliatiiviseen ja saattohoitoon elämänsä loppuvaiheessa diagnoosista riippumatta. Ajallisesti saattohoito on elämän viimeisiin kuukausiin tai viikkoihin ajoittuvaa hoitoa. Se on kytköksissä kuoleman läheisyyteen, mutta eri sairauksissa raja palliatiivisen ja saattohoidon välillä on liukuva. Palliatiivisen- ja saattohoidon osalta suurin potilasryhmä ovat syöpäpotilaat. Monia muita kroonisesti eteneviä sairauksia, kuten sydämen vajaatoimintaa, keuhkoahtaumatautia, munuaisten – ja maksan vajaatoimintaa, muistisairauksia sekä eteneviä neurologisia sairauksia sairastavat ovat yhtä lailla oikeutettuja saattohoidon piiriin.

Saattohoidossa olevaa potilasta voidaan hoitaa hänen omassa kodissaan yhteistyössä läheisten, kotihoidon ja kotisairaanhoidon kanssa tai kodinomaisissa yksiköissä kuten hoito- ja hoivakodeissa sekä palvelutaloissa ja asumispalveluyksiköissä. Saattohoitoon siirtyminen edellyttää saattohoitopäätöksen tekemistä. Saattohoitopäätös on lääkärin ja potilaan sekä hänen läheistensä kanssa yhteistyössä tekemä lääketieteellinen hoitopäätös, joka voi olla yhden tai useamman neuvottelun tulos. Potilaalla on näin mahdollisuus saada toiveensa mukaista, mutta myös lääketieteellisesti perusteltua hoitoa.

Kotisaattopotilaan hoitoprotokolla ensihoidon käyttöön Pohjois-Karjalassa luotiin Paletti – hankkeessa (Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013 – 31.5.2015). Kotisaattohoidossa olevan potilaan pitää saada yhteys hoitavaan tahoon ympäri vuorokauden ja hoito edellyttää ainakin yhden hoitoon sitoutuneen omaisen. Tarvittaessa tulee olla mahdollisuus siirtyä lupapaikalle oman kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolle.

Ensihoidon rooli kotisaattopotilaan hoidossa hoitoprotokollaa hyödyntäen

Joensuun kantakaupungin alueella kotisaattopotilaiden hoidosta vastaa ympärivuorokautisesti Joensuun kotisairaala. Maakunnan alueilla ensihoidon rooli on olla tukena silloin, kun kotisairaanhoito ei ”yllä” paikalle, kuten esimerkiksi virka-ajan ulkopuolella. Potilaat ja omaiset hälyttävät usein apua sellaisten oireiden takia, joihin on mahdollista varautua ennakkoon ja joita voidaan hoitaa kotona. Kotisaattopotilaan hoitoprotokolla ensihoidolle sisältää ohjeistuksen potilaan tutkimiseen sekä omat ohjeet muun muassa kivun hoidosta sekä kivun lääkitysmahdollisuuksista. Lisäksi on ohjeet hengenahdistuksen, pahoinvoinnin, tajunnantason laskun, kouristelun sekä sairaudesta johtuvan äkillisen verenvuodon hoidosta. Kipupumppuja käytetään usein kivunhoidossa ja laitteen käyttö on myös ohjeistettu.

Kotisairaanhoidon tehtävänä on ohjeistaa potilasta ja omaisia siinä, milloin, miten ja millaisissa ongelmatilanteissa heillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä ensihoidon yksikköön. Tilanteissa, joissa kyseisen alueen ensihoidon yksikkö on varattuna, ohjataan potilasta ja /tai läheistä soittamaan kenttäjohtajalle, joka järjestää apua kohteeseen. Näin varmistetaan, että potilas saa aina tarvitsemansa avun. Kohteessa ensihoitaja tutkii potilaan, tekee tarvittavat hoidolliset toimenpiteet sekä tarpeen niin vaatiessa siirtää potilaan lupapaikalle terveyskeskukseen. Ensihoitaja kirjaa kotikäynnin kotona olevaan hoitokansioon sekä Saku – ohjelmaan. Kotisaattotehtävä kirjataan myös ensihoitopalvelun tilastointiohjelmaan. Käynti laskutetaan kotikuntaan ja se on hinnaltaan 281 € tehtävästä. Potilaalle ei näistä käynneistä aiheudu kustannuksia.

Pohjois-Karjalan ensihoitajista on tullut osa kotisaattohoidossa olevan potilaan hoitotiimiä

”68-vuotias Matti asuu itse rakentamassaan omakotitalossa 100 km:n päässä keskussairaalasta puolisonsa kanssa. Neljä vuotta eläkkeellä olleella Matilla on vuosi sitten todettu aggressiivinen paksunsuolensyöpä, johon ei ole parantavaa hoitoa. Kaksi viikkoa aiemmin Matille päädyttiin tekemään saattohoitopäätös. Matin toiveena on saada elää kotona elämänsä loppuun saakka. Matin kotikunnassa apua virka-aikana saa kunnallisesta kotisairaanhoidosta, mutta yöaikaista kotisairaanhoidon palvelua ei ole tarjolla. Matin kiputilanne on ajoittain ollut haastava ja virtsaamisen kanssa on myös ollut ongelmia. Kivunhoidossa Matilla on ihonalainen lääkeannostelija eli kipupumppu. Kipupumppu mahdollistaa tasaisen lääkeannostelun ja tarvitessaan Matti voi ottaa kerta-annoksia itse. Eräänä päivänä, aamuyöllä Matti pyöriskelee tuskaisena sängyssään. Hän on virtsannut viimeksi edellisenä aamuna. Kipupumpusta saatava jatkuva annostus ei riitä pitämään kipuja poissa, kerta-annosten ottaminenkaan ei auta. Matin vaimo soittaa oman alueen ensihoitoyksikölle ja kertoo tilanteen. Yksikkö lähtee kotikäynnille. Ensihoitajat toteavat, että Matin alavatsa on erittäin pinkeä, ja potilas on hyvin kivulias. Ensimmäiseksi he tyhjentävät rakon kertakatetroimalla. He tarkistavat, että kipupumpun ihonalainen kanyylin paikka on kunnossa varmistuakseen, että potilas saa lääkettä. He antavat vielä ylimääräisen kerta-annoksen.  Tilanne rauhoittuu ja potilaan kipu helpottuu. Käynti kirjataan kotona olevaan hoitokansioon tiedoksi aamulla käynnille tuleville kotisairaanhoitajille. Matti saa jäädä kotiin.”  Aikaisemmin Matti olisi kuljetettu erikoisairaanhoidon päivystykseen ja sieltä aamulla takaisin kotiin.

Kokemuksia

Potilaat voidaan hoitaa kotona, kun aiemmin heitä saatettiin kuljettaa pitkänkin matkan päähän sairaalaan ja sieltä hoidon jälkeen takaisin vuodeosastolle. Tieto yöaikaankin saatavissa olevasta terveydenhuollon ammattilaisen avusta luo turvallisuuden tunnetta ja tarpeettomilta kuljetuksilta päivystykseen vältytään. Toimintaa on käytännössä toteutettu noin puolitoista vuotta. Tähän mennessä ensihoitopalvelulle on ilmoitettu yhteensä 204 saattohoitopotilasta. Tehtäviä on ollut 68 kpl. Yleisimmät tehtävät ovat liittyneet kipulääkityksen tarpeeseen, kipupumpun käyttöön, virtsaamisongelmiin ja hengenahdistukseen. Kotikäyntien lisäksi ensihoitajat ovat ohjanneet potilaita ja omaisia myös puhelimitse, käyneet avustamassa kuoleman jälkeen vainajan kuljetuksen järjestämiseksi ja olleet omaisten tukena.

Tähän mennessä kustannusvaikuttavuutta kyseisestä toiminnasta ei ole vielä saatavilla, mutta kotihoidon on todettu tulevan huomattavasti halvemmaksi sairaalahoitoon verraten. Kaiken kaikkiaan kokemukset tähänastisesta toiminnasta ovat erittäin myönteisiä niin ensihoidon ja yhteistyötahojen kuin omaisten ja potilaidenkin näkökulmasta.

Ensihoito osaksi kotisaattopotilaan hoitoketjua – miksi?

Tällaisia hoitokäytäntöjä kehittämällä voidaan turvata potilaan toive saada kuolla kotona välttäen ”ambulanssirallia” kodin ja hoitolaitosten välillä. Kuolevan potilaan hoidon ei tarvitse olla ”halpaa”, mutta hoidon järkiperäinen suunnittelu jo olemassa olevia resursseja hyödyntäen voi olla kustannusvaikuttavaa. Kustannussäästöjä syntyy muun muassa siirtokuljetuksista sekä erilaisista hoito – ja tutkimustoimenpiteistä puhumattakaan potilaan hoidon inhimillisyydestä, jota tuskin voi rahassa mitata.

Satu Keränen, sairaanhoitaja, insinööri AMK
Tero Laakkonen, sairaanhoitaja AMK
Eeva Peura, sairaanhoitaja AMK
Mervi Vartiainen, sairaanhoitaja
Arja-Irene Tiainen, yliopettaja, KT, Karelia-ammattikorkeakoulu