Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksesta osaamista kehittämistyöhön

Niina Pennanen

Uraohjauksen uudet käytänteet ja teoriat ovat tulleet tutuiksi uraohjauksen erikoistumiskoulutuksessani Itä-Suomen yliopistossa, nyt kun koulutus on jo loppusuoralla. Erikoistumiskoulutus järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja siihen osallistui ohjausalan ammattilaisia ympäri Suomen erilaisista taustoista ja organisaatioista. Uraohjauksen merkitys korostuu jatkuvan oppimisen, vaihtoehtojen runsauden ja työelämän muutoksen myötä.

Koulutuksen antia olen hyödyntänyt työssäni mm. Karelia-amk:n Korkeakoulustartti-hankkeen uraohjausmallin kehittämisessä ja nuorille suunnattujen uravalmennusten toteuttamisessa. Olen saanut yhdistettyä työskentelyyni uraohjauksen perusajatuksia, kuten sen, että ohjauksen tehtävänä on tukea toimijuutta, ja että ohjauksen oikea-aikaisuudella on suuri merkitys sen vaikuttavuuteen. Vaikka ohjaus ja uraohjaus mielletään helposti yksilöohjaukseksi, niin uraohjauksessa voidaan hyödyntää myös ryhmää, jolloin muut samassa tilanteessa olevat toimivat ohjattavan peilinä. Nämä olen havainnut todeksi myös Korkeakoulustartin valmennuksissa.

Muuttuvassa maailmassa ja työelämässä, jossa työnteon muodot ja työurat vaihtuvat nopeasti, ns. perinteinen uraohjaus työelämään ohjaavana ei enää välttämättä toimi. Perinteisiin urateorioihin perustuva ”mätsäysajattelu” – kuka olen ja mihin ammattiin ominaisuuteni sopivat, viittaakin jo menneeseen maailmaan. Uusimpien teorioiden, kuten elämän suunnittelun – Life designin, mukaan uraohjauksessa voidaan tarkastella yksilön koko elämänkenttää, pelkän alavalinnan tai työuran suunnittelun sijaan. Nykyajan urakysymys voikin olla, millaisen tulevaisuuden haluan? Mitä aion tehdä elämälläni? Uraohjaus on siis myös elämänsuunnittelun tukemista.

Mikä sattuma?

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden uraohjausta tutkinut Erja Kuurila on löytänyt opiskelijoista kolme erilaista urasuunnittelijatyyppiä. Tyypit ovat epävarma, utelias ja tietoinen urasuunnittelija. Nämä erilaiset ja helposti tunnistettavat tyypit mm. sitoutuvat ja orientoituvat opintoihin eri tavoin ja he hyötyvät hiukan eri tyyppisestä uraohjauksesta. Opiskelijoiden epävarmuus opinnoistaan on yleistä ja opiskelijat mm. pohtivat paljon, ovatko he oikealla alalla ja työllistyvätkö he opintojen jälkeen. Uraohjauksen avulla erityisesti epävarmoja urasuunnittelijoita voi ohjata huomaamaan monet mahdollisuudet sen sijaan, että elämän ja uran sattumia pidettäisiin negatiivisina asioina. ”Suunniteltu sattuma” -ajattelu (planned happenstance) kääntää elämän sattumat hyödynnettäviksi mahdollisuuksiksi.

Moderneissa urateorioissa tulee vahvasti esiin myös yksilön toimintahorisontti-käsite. Henkilökohtainen toimintahorisontti raamittaa yksilön toimintaa, ja on se ajatusten maisema, jossa yksilön on mahdollista asettaa omia tavoitteita, ja joka asettaa subjektiiviset rajat yksilön urasuunnittelulle. Jos opiskelijan saama ohjaus menee ohi hänen toimintahorisontistaan, ohjattava ei pysty ottamaan ohjausta vastaan eikä hyödy siitä. Ohjaajan tulee siis huomioida myös opiskelijoiden yksilölliset tilanteet ja urasuunnittelutaidot. Ohjauksen avulla opiskelijan toimintahorisonttia voidaan laajentaa ja auttaa häntä havaitsemaan uusia mahdollisuuksia ja suunnittelemaan tulevaisuutta entistä laajemmasta näkökulmasta.

Uraohjauskoulutukseen liittyvässä kehittämistehtävässäni tarkastelen Karelian opiskelijoiden kehityskeskusteluja ja niiden uudistamiseen liittyviä näkökulmia. Ohjaajan ja opiskelijan väliset kohtaamiset ovat säännöllisiä jokavuotisissa kehityskeskusteluissa, jotka kuuluvat Ammatillinen kasvu -opintojaksoon. Uraohjauksen keskeisiä teemoja, kuten opiskelijoiden vahvuuksien ja tavoitteiden löytymistä ja niiden reflektointia työelämän odotuksiin, voi soveltaa myös ammattikorkeakoulussa toteutettavaan uraohjaukseen ja kehityskeskusteluihin. Samoin kehityskeskustelujen kautta voidaan laajentaa opiskelijan toimintahorisonttia sekä pohtia sattumien hyödyntämistä.

Tehokkaan ohjauksen ajatellaan vaikuttavan positiivisesti opiskelijoiden valmistumiseen tavoiteajassa ja työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Uraohjauksen tehtävänä on saada opiskelija katsomaan myös valmistumista ja työelämään siirtymistä pidemmälle, aina elinikäiseen, jatkuvaan oppimiseen saakka.

On myös esitetty, että oppilaitoksissa annettavalla ohjauksella voidaan vaikuttaa opintojen keskeyttämisiin ja opiskelijoiden tyytyväisyyteen ja sitä kautta jopa oppilaitoksen imagoon, jotka ovat merkittäviä asioita yksilölle, oppilaitokselle ja yhteiskunnalle.

Teksti: Niina Pennanen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikoulu

Lähteitä:

Kuurila E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja. Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5771-2

Lätti  M. & Putkuri P. (toim.). 2009. Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista. Karelia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-604-105-9

Onnismaa J. 2018: Ohjausvuorovaikutus: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta.

Ollila J. 2019.  Nuoret ja työ tulevaisuudessa seminaarin puheenvuoro. 8.11.2019 Karelia-ammattikorkeakoulu.

Penttinen L. & Skaniakos T. 2011. Työelämäpedagoginen toimintahorisontti: Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea korkeakoulutuksen aikana?Raudasoja A. ja Heino S. 2019. Siksak-elämän uraohjausta. Hämeen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-818-3

Artikkelikuva: Element5 Digital / Unsplash