Opintokokonaisuuden suunnittelu – kuinka hanke hyötyy harjoittelijan työpanoksesta

Ville Suikkari & Marja-Liisa Ruotsalainen

Projektijohtamisessa on huomioitava monia osa-alueita, jotta ulkoisen rahoituksen hankkeen läpivienti ammattikorkeakoulussa toteutuu tuloksekkaasti. Varsinaisen hankesuunnitelman tavoitteiden lisäksi hankkeen toteuttajaorganisaatiolla on toiveita kertyneen osaamisen hyödyntämisestä ja jatkojalostamisesta. Pohjoisen Periferian ja Arktisen rahoitusohjelmaan toteutuva Digi2Market-hanke on mahdollistanut eri koulutusalojen yhteisen tekemisen opiskelijoiden ammatillisen kasvun tueksi (Hyttinen 2020, Salminen 2020). Resursoimalla opettajia keskittymään virtuaalisten teknologioiden hyödyntämiseen markkinointiviestinnässä, on edistetty moniammatillista ymmärrystä työelämän osaamisvaateista. Opettajien, opiskelijoiden ja hankehenkilöstön työpanoksen lisäksi hankkeessa on ollut mukana työkokeilijoita, joille kertyy näin kokemusta asiantuntijana toimimisesta projektitehtävissä vaihtoehdoksi urasuunnitelmiin. Osaamisen tunnistaminen kaikkien hankkeeseen sitoutuneiden osalta on merkityksellistä, jotta saadaan määriteltyä positioita, jotka ovat tuloksekkaita hankkeen tavoitteiden kannalta. Tässä artikkelissa Digi2Market:n tämän talven työkokeilija Ville Suikkari kertoo harjoittelun työtehtävästään, joka räätälöitiin tarkastelemalla tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä tarpeita sekä tiedossa olevien kompetenssien kohtaamiseksi.

Ville kertoo:
Työtehtävän määrittely

Karelia-amk:sta pari vuotta sitten valmistuneena tietotekniikan insinöörinä oli positiivinen yllätys, kun pääsin suorittamaan työharjoittelua vanhaan opinahjooni. Työympäristökseni muodostui Marja-Liisa Ruotsalaisen ja Risto Salmisen luotsaama Digi2Market-hanke, josta haluttiin Karelialle jatkojalosteena opintomateriaalia. Omalta opiskeluajaltani muistan, miten eri opintokokonaisuudet herättivät vahvoja mielipiteitä ja kurssisisällöissä ja niiden muodoissa oli huomattavia eroavaisuuksia. Työharjoittelussani pääsinkin haastamaan itseni luomaan mahdollisimman selkeän ja hyvän opintomateriaalin. Oliko kurssin tuottaminen ja muotoilu vaikeampaa kuin luulin, ja onko luomani tuotos tulevaisuuden opiskelijoiden kritiikin kohteena?

Kaikki alkaa ideasta

Digi2Market -tiimi ja etenkin Marja-Liisa ja Risto huomasivat jo aikaisemmin, että hankkeen pohjalta tuotettu materiaali pitäisi saada hyötykäyttöön myös opiskelijoille. Tiimi oli kuitenkin pieni ja varsin kiireinen, joten mitään konkreettista ei asian suhteen ollut tehty. Monien mutkien kautta otin heihin yhteyttä osana ammatillista kuntoutustani, ja heille sopi hyvin järjestely, että tulisin mukaan tiimiin jalostamaan opintomateriaalia olemassa olevasta tiedosta.

Koska Digi2Market -hanke ulottuu melko monen ammattialan suuntaan, kurssin suuntaus ja aihepiiri olivat vielä avoimena. Pääasiallisena ideana oli kuitenkin markkinoinnin tuottaminen digitaalisilla teknologioilla, joten suuntaus voitiin rajata joko liiketalouden tai tekniikan aloille.  Asiasta keskusteltiin koko projektitiimin kanssa ja todettiin, että liiketalouden opiskelijat usein perehtyvät asioihin vain markkinoinnin näkökulmasta. Heille olisi hyödyksi myös ymmärtää, kuinka digitaalimarkkinointi valmistuu käytännössä ja näin ollen kurssin nimeksi muodostui ”Virtuaaliteknologioiden hyödyntäminen tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa”.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Ilman minkäänlaista pedagogista tietämystä tartuin haasteeseen ja huomasinkin nopeasti olevani melko hukassa sen suhteen, mistä koko opintokokonaisuuden muodostamisen prosessin on tarkoitus alkaa. Aikani pohdittuani ja muistivihkoon tuherreltuani sain kuitenkin pääasiallisesta ideasta kiinni ja suunnitelma kokonaisuuden muodostavista osioista alkoi selkeytyä. Tiimin kokouksessa esittelin kurssin rakennetta, ja se vaikutti paikallaolijoiden mielestä toimivalta pohjalta lähteä työstämään kurssia eteenpäin.

Suunnitelmani on pysynyt melkein samana prosessin alusta tähän päivään, vaikkakin yksi osio muuttui teoriasta käytännön toteutuksen sisältäväksi osa-alueeksi. Tähän ratkaisuun päädyin kokouksessa saadun palautteen perusteella, ja nämä kokoukset ovatkin olleet tärkeä osa työtäni. Opettajilta saamani rakentava kritiikki ja palaute ideoistani on ollut kullanarvoista toteutukseni kannalta. Niistä on avautunut minulle jatkuvasti sellaisia uusia näkökulmia, joihin en itse ollut kiinnittänyt huomiota. Tässä tosin olen huomannut koulutuksen puutteeni asiaan, sillä kuten aiemmin mainitsin, en ole pedagogisia opintoja suorittanut päivääkään.

Suunnitelman konkretisointi ja oman työn jälki

Opiskelijan näkökulmasta Moodle-ympäristö olikin minulle varsin tuttu. Mielenkiinnolla lähdin selvittämään, millaiselta ruoho näyttää aidan toisella puolella, eli kuinka opettajat käyttävät Moodlea kurssien luomiseen ja esittämiseen. Sekä vapaa-ajallani että opiskelujeni aikana olen tutustunut useisiin eri järjestelmiin ja niiden käyttämiseen. Tämän pohjalta huomasin onnekseni Moodlen olevan erittäin helppokäyttöinen alusta opintokokonaisuuden konkretisointia varten. Kurssialueen luominen ja jaottelu suunniteltuihin osioihin ei vienyt yhtä iltapäivää kauempaa ja sisällön lisääminen kurssialueelle on ollut vaivatonta ja näppärää.

Toteuttamista vaille valmis

Yritän olla liikaa kritisoimatta asioita, joita en ole itse kokeillut tai testannut. Siihen on kuitenkin helppo syyllistyä, joten tästä näkökulmasta on ollut mielenkiintoista perehtyä kurssimateriaalin luomiseen. Opiskeluaikanani jotkut kurssit tuntuivat ylenpalttisen monimutkaisilta ja sekavilta, kun taas toiset olivat hyvin järjesteltyjä ja selkeitä. Motivaatiota oman työni suorittamiseen on antanut se, että tuoreessa muistissa on ruudun toisella puolella opiskeluaikana käytetty aika kurssitarjonnan läpikäymiseen.

Sisälläni asuu pienenpieni perfektionisti, joka tahtoo nostaa päätään useissa eri työn vaiheissa. Varsinkin hankkeen materiaalia englannista suomeksi kääntäessäni olen usein pysähtynyt miettimään, onko juuri kirjoittamassani lauseessa oikeasti mitään järkeä. Kurssi on kuitenkin niin sanotusti minun alkuperäinen tuotokseni (joskin se tulee kuulumaan opintokokonaisuutena jonkun ammattilaisen vastuualueeseen), joten haluan sen olevan niin hyvä kuin se vain mahdollisesti voi olla. Opintokokonaisuus on omalla tavallaan kädenjälki, jonka jätän Moodleen harjoitteluni päätyttyä.

Kurssin sisällön muodostamisessa on kuitenkin vielä tekemistä, ja jatkan sitä innolla harjoitteluni ajan. Työympäristö Kareliassa on ollut loistava, ja työporukka on erinomainen. Rehtori Petri Raivoa lainatakseni, jatkakaamme ”ylihuomisen osaamista yhdessä” myös näinä poikkeuksellisina aikoina!

Projektipäälliköllä on vastuut, velvoitteet, mutta myös moraali

Hanketyötä tehneille on tuttu se havainto, että suunnitelman mukaisesti on toimittu ja tulostavoitteet on saavutettu ja sikäli rahoittaja on tyytyväinen. Projektin vastuuhenkilöllä  voi usein olla tunne, että paljon kertynyttä osaamista jää hankkeen päättyessä vajaakäyttöön. On se sitten ymmärrystä ja tietoa substanssialasta tai koulutusaineistoja kohderyhmille suunnatuista tilaisuuksista tms. Tällä Villen työpanoksella saadaan Digi2Market:n kehittämistyössä kertyneiden sivuvirtojen aineistoja ns. kiinni jo projektin toteuttamisaikana ja aloitettua jatkohyödyntäminen Karelia-amk:n omaan käyttöön (Ruotsalainen 2020). Työstämällä aineistoa opintojaksomaiseksi ilman pedagogista osaamista on toki turhankin flippaavaa, mutta näin saadaan aikaiseksi tuotos, joka on tarkasteltavissa ja ruodittavissa. Toisaalta antamalla Villelle mahdollisuus keskittyä tähän, on nuorelle miehelle avattu kokeilu urasuunnitelmille suuntautua kiinnostustensa pariin, joita IT-alan lisäksi hän mainitsi olevan psykologia, englannin kieli ja pedagogiset alat. Kun hankkeeseen sitoutuu yksilöitä työpanoksellaan, on projektipäälliköllä operatiivisen esihenkilön rooli ja näin koulutusorganisaatiossa voitaneen todeta, että myös ohjauksellinen ote. Projektipäällikkö vastaa rahoituspäätöksen ja Karelian toimintaohjeiden mukaisesta projektin toiminnasta ja taloudesta sekä raportointien kautta huolehtii mm. syötteet koulutukseen ja palveluliiketoimintaan (Karelia-amk:n intra 2021). Näihin vastuisiin nojaten jo hankkeen toteutuksen aikana on huomioitava kehittämistyö, että hedelmät tipahtavat oikeisiin koreihin.

Lähteet:

Hyttinen, M. 2020. Toimivaa TKIO-yhteistyötä markkinoinnin opintojaksoilla. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu Vasu 5/2020. https://vanha.karelia.fi/vasu/2020/11/12/toimivaa-tkio-yhteistyota-markkinoinnin-opintojaksoilla/ 8.2.2021.

Karelia-amk:n intra. 2021. Tki-projektin käynnistäminen ja toteutus.

Ruotsalainen, M-L. 2020. Kerta keittää, kahesti syöpi – rekrytaitoja yrityksille ja työnhakijoille. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu Vasu 2/2020. https://vasu.karelia.fi/2020/04/03/kerta-keittaa-kahesti-syopi-rekrytaitoja-yrityksille-ja-tyonhakijoille/   8.2.2021

Salminen, R. 2020. Median, liiketalouden ja energia- ja ympäristötekniikan kurssit Digi2Marketin kumppaneina. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu Vasu 7/2020. https://vanha.karelia.fi/vasu/2020/11/12/median-liiketalouden-ja-energia-ja-ymparistotekniikan-kurssit-digi2marketin-kumppaneina/  8.2.2021.

Teksti: Ville Suikkari, harjoittelija & Marja-Liisa Ruotsalainen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Etusivun kuva: Startup Stock Photos / StockSnap