Palliatiivisen ja saattohoidon pitkäjänteinen kehittäminen kantaa hedelmää

Tuulia Sunikka & Irja Väisänen

Pohjois-Karjalassa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty palliatiivista ja saattohoitotyötä jo 2000-luvun alusta alkaen. Kolme ensimmäistä kehittämishanketta keskittyi enimmäkseen hoidon sisältöjen ja potilaiden palveluketjujen rakentamiseen. Viimeisin hanke eli EduPal-hanke on puolestaan ollut palliatiivisen ja saattohoidon koulutuksen kehittämisen hanke. Sen tuloksena on kaikkien sairaanhoitajaopiskelijoiden peruskoulutukseen integroitu systemaattisesti palliatiivisen ja saattohoidon osaamisalueitta. Halukkaiden opiskelijoiden on mahdollista syventää osaamistaan 15 op laajuisissa täydentävissä opinnoissa. Lisäksi perustutkinnon jälkeen on mahdollista opiskella 30 op laajuinen erikoistumiskoulutus.

Palliatiivisen hoitotyön ja hoidon pitkäjänteinen kehittäminen

Palliatiivista ja saattohoitoa on kehitetty systemaattisesti Pohjois-Karjalassa parin viimeisen vuosikymmenen ajan. Karelia-ammattikorkeakoulun palliatiivista hoitotyötä kehittävät ensimmäiset hankkeet olivat Palliatiivinen hoito- Elämänlaatua parantumattomasti sairaille potilaille v. 2005-2008 ja Kotihoito24 – hanke v. 2008-2011. Vuosina 2013-2015 läpiviedyssä Paletti-hankkeessa laajennettiin näkökulma koskemaan kokonaisvaltaista moniammatillista palliatiivisen ja saattohoidon kehittämistä. (Myller 2015.)

Paletti-hakkeessa Pohjois-Karjalaan kehitettiin vallitseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin integroitu palliatiivisen ja saattohoitopotilaan palveluketju. Osaksi tuota palveluketjua liitettiin ensihoito turvaamaan kotisaattohoidon onnistuminen kaupunkikeskusten ulkopuolella. Tällaisessa toiminnassa Pohjois-Karjala oli uranuurtaja Suomessa. (Myller 2015.) Palliatiivisen ja saattohoidon integroiminen kansalliseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään on sittemmin kirjattu Sosiaali- ja terveysministeriön suositukseen palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta. Se takaa tasa-arvoisen ja yksilöllisiin tarpeisiin pohjautuvan hoidon koko maassa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019:68).

Paletti-hankkeessa kehitettiin paikallista täydennyskoulutusta, ja siinä, kuten kaikissa palliatiivisen ja saattohoidon sisältöä ja järjestämistä kehittäneissä hankkeissa on tiedostettu vahvasti valtakunnallisen osaamisen vahvistamisen ja yhtenäistämisen tarve. Hyvän jatkumon siihen muodosti 2018 alkanut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen- eli EduPal-hanke (2018-2021). Hankkeen loppuseminaari pidetään 16.4.2021 ja hanke päättyy virallisesti vuoden lopussa.

Palliatiivisen ja saattohoitotyön peruskoulutuksen kehittäminen EduPal-hankkeessa

EduPal- hankkeeseen on osallistunut alusta pitäen laaja joukko palliatiivisen koulutuksen toteuttajatahoja (lähes kaikki Suomen sairaanhoitajia kouluttavat ammattikorkeakoulut ja kaikki Suomen lääkäreitä kouluttavat yliopistot) yhdessä muiden palliatiivisen ja saattohoidon asiantuntijoiden kanssa. Ensimmäiseksi hankkeessa selvitettiin hoitotyön ja lääketieteen koulutuksien palliatiivisen hoidon opetuksen sen hetkinen tila sekä laadittiin hoitotyön ja lääketieteen osaamisen kuvaukset palliatiivisen hoidon porrastuksen mukaisille toimijoille. Tämän jälkeen laadittiin valtakunnalliset suositukset palliatiivisen hoidon opetusohjelmista hoitotyön ja lääketieteen perusopetuksiin perustutkinto-opiskelijoille sekä yhtenäiset valtakunnalliset suositukset palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen erikoistumiskoulutuksiin. (EduPal-hanke 2021.) Tässä artikkelissa tarkastellaan hoitotyön koulutuksen palliatiivisen hoitotyön opetussuunnitelmasuosituksia ja koulutuksen kehittymistä.

Hoitotyön peruskoulutuksen palliatiivisen hoidon opetussuunnitelman tarkoitus on varmistaa, että tulevat sairaanhoitajat oppivat opinnoissaan keskeiset palliatiivisen hoidon näkökulmasta olevat tiedot ja taidot sekä omaksuvat hyvää palliatiivista hoitoa tukevat asenteet ja eettisen ajattelun. Opintojen on oltava vähintään kahden (2) opintopisteen laajuiset. (EduPal-hanke 2021.) Karelia-ammattikorkeakoulussa palliatiivisen hoitotyön koulutus on järjestetty siten, että opiskelijat opiskelevat aihetta yhden (1) opintopisteen verran palliatiivisen hoidon kokoavassa opintojaksossa ja teeman toinen opintopiste on integroituna muihin opintojaksoihin. Useimmat opiskelijat saavat opintojensa aikana tapahtuvissa harjoitteluissa kohdata palliatiivisia- ja saattohoitopotilaita ja harjoitella heidän kohtaamistaan ja hoitamistaan. Harjoitteluihin liittyen hankkeessa on luotu erityiset tavoitteet koskien palliatiivisen ja saattohoidon näkökulmaa. Opiskelija voi lisäksi halutessaan suunnata harjoitteluitaan palliatiivisen hoidon teeman mukaisesti.

Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen kokonaisuus (210 op) sisältää 180 opintopisteen perus- ja ammattiopintojen (sis. harjoittelut) lisäksi 30 opintopistettä oman kiinnostuksen mukaisia täydentäviä opintoja. Karelia on ollut ainut ammattikorkeakoulu, jossa palliatiivisen hoidon täydentävät opinnot (15 op) on toteutettu säännöllisesti vuosittain jo vuodesta 2016.  EduPal-hankkeessa suunniteltiin saman laajuinen kansallisesti toteutettava Palliatiivisen hoidon täydentävien opintojen kokonaisuus, jolloin palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen syventäminen olisi mahdollista yhä useammalle sairaanhoitajaopiskelijalle kautta Suomen. Karelia pilotoi onnistuneesti tätä kokonaisuutta keväällä 2020.

Monissa ammattikorkeakouluissa palliatiivisen 15 op kokonaisuuden valitsevia opiskelijoita ei ole vuosittain riittävästi oman koulukohtaisen toteutuksen aloittamiseksi. Niinpä kokonaisuus muutettiin ristiinopiskelun periaatteiden mukaiseksi kolmen ammattikorkeakoulun (Kajaanin amk, Karelia ja Laurea) yhteistoteutukseksi, jonka toimivuutta on testattu ensimmäisen kerran tänä keväänä. Yhteistoteutus mahdollistaa sen, että joka lukukausi palliatiivisen ja saattohoito-osaamisen vahvistamista haluavat suomalaisten ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajaopiskelijat voivat suorittaa täydentävän 15 opintopisteen kokonaisuuden. Karelia toteuttaa ja koordinoi opintojakson Palliatiivisen potilaan oire- ja kivunhoito 5 op.

Palliatiivisen ja saattohoitotyön jatkokoulutuksen kehittäminen EduPal-hankkeessa

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisen asiantuntijatyöryhmän julkaisemaan suositukseen on kirjattu erikoistumiskoulutuksen järjestämisen tarve etenkin vaativaa hoitoa toteuttaville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.  (STM 2019). EduPal-hankkeessa luodun Palliatiivisen hoidon asiantuntija (30 op) -erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelman pohjalta monet ammattikorkeakoulut, Karelia mukaan lukien, aloitti erikoistumiskoulutuksen tammikuussa 2020. Nämä opiskelijat valmistuvat nyt huhtikuussa 2021. Koulutus toteutuu työn ohessa toteutettavana monimuoto-opetuksena ja sisältää 11 lähipäivän lisäksi itsenäistä verkko-opiskelua.

Koulutus koostuu neljästä moduulista ja päättyy kansallisesti yhtenäiseen lopputenttiin, jolla varmistetaan jokaisen moduulin asiasisältöjen hallitseminen. Moduulien sisällöt ovat syntyneet yhteistyössä työelämän kanssa ja toteutuksessa on hyödynnetty paljon eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista. Koulutukseen ovat tervetulleita moniammatillisesti sosiaali- ja terveysalalla toimivat työntekijät. Opiskelijat kokevat, että koulutus on ollut antoisa ja se on tuonut lisää tietotaitoa, varmuutta ja kykyä perustella omaa toimintaa ja annettua hoitoa paremmin sekä lisännyt ymmärrystä kokonaisuuden hallinnasta.

Erikoistumiskoulutuksen lisäksi EduPal-hankkeessa suunniteltiin ja pilotointiin Kliininen asiantuntija (Ylempi AMK) – palliatiivisen hoidon asiantuntijuus – koulutus, jota toteuttaa seitsemän eri ammattikorkeakoulua ristiinopiskelun periaatteiden mukaisesti. Karelia ei ole toteuttamassa tätä kokonaisuutta, mutta huomioitavaa on, että myös muiden korkeakoulujen opiskelijat voivat osallistua koulutukseen avoimen amk:n opintojen kautta. Koulutus antaa valmiudet toimia kliinisissä asiantuntijatehtävissä ja toisin kuin erikoistumiskoulutus, se on tutkintoon johtava koulutus ja antaa hakukelpoisuuden tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

EduPal-hankkeen kehittämistyön myötä palliatiivisen hoidon eri tason koulutuksiin on siis luotu opetussuunnitelmat (kuva 1) ja opintojen toteutus on rakennettu ja pilotoitu sekä täydentäviin opintoihin että Kliininen asiantuntija (Ylempi AMK) – palliatiivisen hoidon asiantuntijuus – koulutukseen. Näin palliatiivisen hoidon koulutus on saanut hienot raamit kautta Suomen. Tästä hyötyvät niin koulutusorganisaatiot, opiskelijat, työelämä kuin hyvää hoitoa kaipaava potilas läheisineen. Palliatiivista koulutusta on tarjolla Pohjois-Karjalassa tulevaisuudessa perusopetuksesta erikoistumisopintoihin ja halutessaan alan ammattilaiset voivat suorittaa myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Lisäksi tarjolla on tuore STM:n luoma Saattohoitopassi, joka on THL:n verkkokoulussa itsenäisesti suoritettava täydennyskoulutuksen verkkokurssi 1op. Tämä pilotoitiin EduPal-hankkeessa, ja se sisältää perustiedot palliatiivisesta hoidosta. Verkkokurssi soveltuu erityisesti perustasolla työskenteleville ammattilaisille.

Kuvio 1. Palliatiivisen hoidon koulutuksen opetussuunnitelmatyö

Lopuksi

Kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Se on mahdollista vain ottamalla ne ensimmäiset askeleet, vaikka etujoukoissa ja suunnannäyttäjänä toimiminen tarkoittaa epävarmuutta ja ponnistelua. Pohjois-Karjalassa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa tehdyn palliatiivisen ja saattohoidon koulutuksen kehittämisen yksi avainhenkilöistä on ollut koulutuspäällikkö Henna Myller. Tahdommekin lausua hänelle kiitokset hänen arvokkaasta työstään kokonaisvaltaisen ja laadukkaan palliatiivisen ja saattohoidon ja sen koulutuksen kehittämisen aloittamisen puolesta. Työ on luonut hyvän pohjan viime vuosien opetuksen ja osaamisen kehittämiselle. Onnistuneet askeleet innostavat jatkamaan hyvän asian äärellä. Karelia tulee toimimaan jatkossakin aktiivisesti suunnitteilla olevassa kansallisessa palliatiivisen hoidon moniammatillisessa asiantuntujaverkostossa!

Lähteet:

EduPal-hanke. 2021. EduPal- hankkeen kotisivut. https://www.palliatiivisenkoulutuksenkehittaminen.fi/

Myller, H (toim.). 2015. Palliatiivinen hoito Pohjois-Karjalassa – Inhimillisesti potilaan parhaaksi. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/87121/B35.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM. 2019. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa. Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:68.

Kirjoittajat:

Tuulia Sunikka, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu & Irja Väisänen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Etusivun kuva: Bournemouth Borough Council CC BY-NC 2.0