Digskriv – motivoivia opetuskokeiluja digitaalisilla sovelluksilla

Merja Öhman

Lukuvuonna 2016-2017 sain mahdollisuuden osallistua lukioiden ja ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien hankkeeseen, jonka tavoitteena kehittää opettajien valmiuksia ohjata opiskelijoita kirjoittamisessa erialaisilla sähköisillä sovelluksilla.  Vaikka hanke oli tarkoitettu ruotsin opettajille, monet hankkeessa käytetyt sovellukset sopivat myös muiden kielten ja muiden alojen opettajille. Kokeilujen tulokset osoittivat, että sekä opettajat ja opiskelijat olivat motivoituneita kokeilemaan opiskelua erilaisilla sovelluksilla ja oppimaan uutta.

Koulutusta ja 32 kokeilua!

Hankkeen alussa saimme koulutusta opetuksen kehittämisestä monimediaisissa ympäristöissä ja tutustuimme erilaisiin sovellukseen, joita voi käyttää kirjoittamisen ohjauksessa ja arvioinnoissa. Jokainen hankkeeseen osallistuja teki loka-maaliskuun aikana omassa oppilaitoksessaan neljä kokeilua erilaisilla digitaalisilla sovelluksilla.  Jokaisesta kokeilusta kirjoitettiin suunnitelma, jota sekä hankkeen ohjausryhmä että opettajakollega kommentoi.  Hankkeeseen osallistui myös ruotsia pääaineena opiskelevia avustajina ja kommentoijina. Kommenttien jälkeen opettaja toteutti kokeilun, keräsi siitä palautteen ja kirjoitti blogin kokeilustaan.  Hankkeessa syntyi 32 monipuolista kokeilua erilaisilla digitaalisilla työkaluilla, joista eri alojen opettajat voivat saada vinkkejä  mm. prosessikirjoittamisen ohjaukseen ja arviointiin sekä asiakastilanteiden harjoitteluun reaaliajassa. Blogisivusto Digskriv löytyy osoitteesta: https://digskrivhanke.blogspot.fi/.

Videoitu päätösseminaari

Huhtikuun lopussa järjestettiin hankkeen päätösseminaari, jossa jokainen hankkeeseen osallistunut opettaja esitteli yhden kokeilunsa. Päätösseminaari oli avoin kaikille kielten ja viestinnän opettajille. Mukana oli myös ohjausryhmämme, ruotsin pääaineopiskelijat sekä hankkeen rahoittajan, Svenska Kulturfondenin edustaja, joka oli erittäin tyytyväinen hankkeen tuloksiin. Esitykset videoitiin, ja videot löytyvät  Digskriv-blogisivustosta.  Alla kerron lyhyesti omista kokeiluistani Karelia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.  Sain positiivisia kokemuksia kaikista kokeiluista ja haluan kannustaa kaikkia kokeilemaan asioiden tekemistä eri tavalla kuin ennen. Se antaa iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä opettajalle että opiskelijalle.

Digskriv-hankkeeseen osallistuneet opettajat, ohjausryhmä ja Svenska Kulturfondenin edustaja saivat ruusun onnistuneen hankkeen ja päätösseminaarin lopuksi.

Kokeiluni Karelian tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kanssa

Tein ensimmäisen kokeiluni tietotekniikan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat käsikirjoittivat pareittain kaksi omaan alaan liittyvää työpuhelua, epävirallisemman ja virallisemman. He nauhoittivat puhelut iPadin Puppet Pals -ohjelmalla ja tallensivat ne Moodlen keskustelupalstalle, kuuntelivat neljä muiden tekemään puhelua ja kommentoivat puhelun teemaa ja sitä oliko puhelu epävirallinen vai virallinen.

Ruotsinopiskelija Sirja Fränti teki opiskelijoille palautekyselyn, jota käytin pohjana myös myöhemmissä palautekyselyissä, jotta voisin verrata kokeilujen tuloksia toisiinsa.  Tästä kokeilusta oltiin mm. tätä mieltä:

 Puhelinkeskustelujen laatiminen ja iPad sovelluksella äänittäminen edistivät oppimistani:

Toivoisin jatkossakin erilaisten digitaalisten sovellusten aktiivista käyttöä opetuksessa:

Toisessa kokeilussa tietojenkäsittelyn opiskelijat saivat tehtäväksi laatia alaansa liittyvän  kyselyn käyttäen apuna Google Forms -sovellusta. Kyselyssä piti olla sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Opiskelijat vastasivat toistensa gallupeihin ja he esittelivät tulokset suullisesti, jolloin sekä minä että muut opiskelijat saimme kommentoida.  Palautekyselyssä he olivat mm. tätä mieltä:

Videosovelluksia ja uusia esitystyökaluja rakennustekniikassa ja talotekniikassa

Kolmannessa kokeiluissa rakennustekniikan opiskelijat tekivät rakennusalan ohjevideon, jossa yhdistyi kuva, ääni ja teksti. Sovellukseksi sai valita jo Adobe Spark tai Movie Maker -videosovelluksen. Blogissa oleva videoni kertoo tästä kokeilusta.  Tehtävä vei opiskelijoilta paljon aikaa ja osalla oli teknisiä ongelmia Adobe Sparkin kanssa.  Mutta myös oppimista tapahtui ja opiskelijat kokivat oppineensa sanastoa, kielioppia, ääntämistä, puhumista, ohjeiden tekoa, kokonaisuuden laatimista ja tiivistämistä. Toisten tekemien videoiden katsominen koettiin myös hyödylliseksi.

Viimeisessä kokeilussani talotekniikan opiskelijat saivat kirjoittaa referaatin oman alan ruotsinkielisestä aineistosta, opettaa sen keskeisen sisällön luokkakavereille ja testata heidän oppimistaan. Tässä kokeilussa opiskelijat käyttivät esitystyökaluna joko Office 365 Swayta tai PowerPointia, ja testaamiseen he käyttivät Office Formsia. Tämä tehtävä oli laaja tehtävä ja opiskelijat olisivat tarvinneet siihen enemmän aikaa.

Palautteessa kaikki olivat sitä mieltä, että opetustehtävän tekeminen ja testaaminen edistivät oppimista ja Office 365 työkalujen käyttö teki tehtävän suorittamisesta mielenkiintoisempaa verrattuna aiemmin tunneilla käytettyihin oppimistapoihin.  Avoimissa vastauksissa sain mm. seuraavia vastauksia:

• Ovat helppoja käyttää ja pienellä vaivalla voi saada todella ”näyttävän” esityksen
• Sway oli aika helppokäyttöinen ja sillä sai helposti Power Pointista eroavan esityksen. Haittana on, kun sitä ei saa ladattua Offline käyttöä varten.
• Swayn käyttö esitelmissä hyvää vaihtelua Power Pointille
• Jakaminen muokkaustilassa on helppoa. Kuvien asettelu Swayssa ei ollut niin intuitiivista kuin toivoin.
• Ajoittainen tökkiminen, koska työ tehdään nettiselaimessa. Ja toiminnallisuuksien hahmottaminen pikaisella käytöllä hankalaa, mutta varmaan, jos enemmän olisi tekemisissä, tulisi tutummaksi. Muutoin kyllä hyvä, että patistetaan kokeilemaan muitakin sovelluksia kuin perinteiset Word ja Powerpoint.

90 prosenttia koki, että tehtävän (oman alan tekstin referoiminen, opettaminen ja testaaminen) oli hyödyllistä käytännön harjoittelua tulevaa työuraa varten ja 80 % oli sitä mieltä, että muiden opiskelijoiden esitysten kuunteleminen ja testin tekeminen oli hyödyllistä. 70 % oli samaa ja 30 % täysin samaa mieltä siitä, että erilaisia digitaalisia sovelluksia tulisi käyttää opetuksessa jatkossa.

Lopuksi kahden opiskelijan kommentit, joilla haluan kannustaa kaikkia kokeilemaan ja tekemään asioita eri tavalla:

• Esitysten tekeminen mielestäni auttoi ja opetti paremmin perehtymään alan teksteihin ja sanastoihin. Myöskin muiden esitysten kuuntelu oli positiivista sillä aina niistä voi poimia itselle jotain asioita joita ei välttämättä ole huomannut aiemmin omassa esityksessä. Samalla esitykset auttoivat/auttavat parantamaan ruotsin ääntämisen taitoa ja auttaa lisäämään itseluottamusta kielen osaamisen suhteen.
• Sanastoa tuli uutta, kieliopin kauttakin ehkä kertautui vanhaa (mikä on aika pahasti hukassa), testien teko oli uutta, muilla kursseilla ei moisia ole ollenkaan. Esitysten pitäminen ja kuuntelu kanssa kurssilla hyvää, sillä esitystaitoja nykymuodossa ei näköjään ainakaan tällä alalla liikaa harjoiteta opintojen aikana.

Merja Öhman, lehtori
Karelia-ammattikoreakoulu